Jos liikunnan ihmiselle tarjoamat hyödyt pystyisi sisällyttämään pilleriin...

...olisi tämä pilleri ylivoimaisesti tehokkain koskaan kehitetty lääke.

Otetaan alkuun vähän itsestään selvyyksiä. Ihan vain kertauksena. Lue kuitenkin eteenpäin, sillä myöhemmin tällä sivulla saat vähän spesifimpää tietoa liikunnan myönteisistä vaikutuksista sekä harjoitteen, jonka avulla motivoit itsesi tarvittaessa liikeelle!


Tällä hetkellä tilanne on tämä.


Nykypäivänä arkea hallitsee istuminen. Ihmisen tekemät teknologiset keksinnöt ovat vähentäneet tai jopa poistaneet liikkumisen tarpeen. Istuminen ja muu liikkumaton aika, kuten makoilu ja löhöily määritellään ” hereillä oloaikana tapahtuvaksi toiminnaksi, joita kuvaa matala energiankulutuksen taso”.


Tilanne on sellainen, että meillä ei ole yksinkertaisesti varaa inhota liikkumista vaan meidän tulee saada itsemme päivittäin liikkeelle.


Sata vuotta sitten tällä ei ollut väliä. Jokainen meistä sai työ- tai koulupäivän aikana enemmän kuin riittävän määrän kestävyysliikuntaa sekä aimo annoksen fyysistä työtä lihaskunnon ylläpitämiseksi.


Miten sitten me saisimme itsemme liikkeelle? Yksi tapa on luonnollisesti nostaa esille liikunnan mukanaan tuomia terveyshyötyjä ja toisaalta pelotella liiallisen passiivisuuden hirmuisista vaaroista. Nämä toimivat jollakin tasolla. Käyttöön kannattaa kuitenkin ottaa myös muita toimivampia mentelmiä. Niistä tämän artikkelin lopuksi. Mennään nyt hetki kepillä ja porkkanalla...


Liikunnan terveyvaikutuksista on tehty lukemattomia eri tutkimuksia ja tulokset ovat järjestään olleet äärimmäisen mielenkiintoisia.


Tiesitkö, että aerobisen liikunnan on osoitettu olevan aivan yhtä tehokas lääke masennukseen kuin lääkäreiden määräämät masennuslääkkeet?


Tiesitkö, että liikuntaa säännöllisesti harrastavilla on yli 50% pienempi todennäköisyys sairastua dementiaan?


Tiesitkö, että systemaattinen kunto-ohjelma auttoi 19 000 oppilaan yhdysvaltalaisen koulupiirin nousemaan koulumenestyksessä maan parhaimmaksi? Taustalla erittäin mielenkiintoinen lyhenne BDNF.


Liikunnan mukanaan tuomat terveyshyödyt ovat kiistattomat. Eikä pelkästään siinä miten liikunta auttaa meidän kehojamme voimaan paremmin, vaan miten sen avulla pystytään kehittämään ja myös suojaamaan aivojemme toimintaa.

BDNF - Brain-Derived Neurotrophic Factor

BDNF, eli aivosolujen kasvutekijän neurotropiini. Suojaa aivosoluja, edistää niiden kasvua ja vahvistaa aivosolujen välisiä

yhteyksiä. Suomeksi sanottuna tekee sinusta älykkäämmän ja opit uusia asioita helpommin.

BDNF:n määrän ollessa korkea kykenet oppimaan nopeammin, muistat paremmin asioita ja jopa ikäännyt

hitaammin.

Tehokkain tapa BDNF:n lisäämiseen on liikunta ja erityisesti kestävyysliikunta. Kestävyysliikunnalla tässä tarkoitetaan

vähintään puoli tuntia kestävää liikuntaa, joka hengästyttää, hikoiluttaa ja nostaa pulssia.

Kuulostaa aika huikealta, eikö totta? Yksi liikuntakerta ei valitetavasti tee sinusta vielä Einsteinia, mutta muistuta itseäsi heti ensimmäisen 30 minuutin lenkin jälkeen, että olet askeleen tätä lähempänä!

Liian vähäinen liikunta saattaa olla useankin epämiellyttävän oireen taustalla.

Säännöllinen liikunta on välttämätöntä myös tuki- ja liikuntaelimistölle eli lihaksille, jänteille, rustoille ja luille. Jatkuva paikallaan olo taas jäykistää kehoa ja aiheuttaa ylimääräisiä kipuja.


Vaikka harrastaisit jotakin urheilulajia kaksi tai kolmekin kertaa viikossa, istumatyö ja arkiliikunnan puute jättävät helposti liikkumisen kokonaissaldon liian pieneksi.


Tämän lisäksi etätyö on poistanut monen meidän päivästä tuiki tarpeellisen työmatkaliikunnan, työpaikan portaiden nousemisen ja lounaspaikkaan kävelemisen.


Jos kehomme ei saa liikettä riittävästi päivittäin, se voi alkaa nopeasti huomautella pienin, harmittoman oloisin oirein. Paikat tuntuvat kankeilta, väsyttää, ahdistaa tai vatsa ei toimi.

Tämän lisäksi aivomme toiminta heikkenee. Mieli harhailee ja vähäisetkin ärsykkeet saavat meidät keskeyttämään toimintamme. Aivomme valtaa aivosumu.

MITEN MOTIVOIT ITSESI LIIKKEELLE?

Sitten päästään itse asiaan, eli miten motivoit itsesi tarvittaessa liikkeelle?

Jos et kuulu siihen himoliikkujien joukkoon, joita joudutaan jo välillä väkisin rauhoittelemaan, tulee sinulle varmasti vastaan päiviä, jolloin et jaksaisi mitenkään pitää itseäsi liikkeessä tai käydä erikseen liikkumassa.

Tällaisessa tilanteessa sinulla on muutamakin eri tapa saada itsesi liikkeelle. Esittelen alla niistä yhden. Tämä liittyy tilanteeseen, jossa jokin meidän noin 12 alipersoonasta ottaa vallan ja alkaa keksimään kaikkia niitä tekosyitä miksi sinun ei kannata lähteä liikkeelle.

HARJOITUS - KOOTUT SELITYKSET

Kun ihmisen pitäisi tehdä jotakin, mikä ei juuri sillä hetkellä huvita, kuten vaikkapa lähteä lenkille, imuroida tai kuntouttaa loukkaantunutta jalkaansa, useimmat meistä selittävät joillain itselleen tyypillisillä tavoilla, miksi kyseistä asiaa ei kannattaisi tai tarvitsisi tehdä.

Tekosyiden taustalla saattavat vaikuttaa monet jo oppimamme asiat, kuten välttämistavoitteet, liiallinen itsen vertaaminen toisiin tai omat pystyvyyden asenteet.

Tällaisista omista selityksistä on tärkeää tulla tietoiseksi, sillä se auttaa saamaan itsestä enemmän irti ja etenemään nopeammin kohti omia tavoitteita.

Harjoituksen lähde: Suorituskyvyn psykologia -kirjan verkkomateriaali. Paula Arajärvi, Paula Thesleff. 2020.

SUORITUSOHJEET

  1. Mieti ensin jokin sellainen tilanne, tekeminen, tehtävä tai harjoite, joka on sinulle jostain syystä epämieluisa tai epäkiinnostava, mutta kuitenkin etenemisesi ja kehittymisesi kannalta tärkeä.
  2. Kirjaa paperille kaikki selitykset, joita tyypillisesti itse selität itsellesi tai muille, kun et oikeastaan vain haluaisi tai jaksaisi jostain syystä aloittaa tätä tehtävää.
  3. Kun olet kirjannut kaikki syyt, päätä, että seuraavan kahden viikon aikana et saa käyttää jo keksimiäsi selityksiä, vaan sinun pitää keksiä jokin uusi selitys, jos et halua tehdä vastaavaa tehtävää.
  4. Jos keksit uuden selityksen, kirjaa sekin ylös, jotta et voi käyttää sitäkään enää uudelleen.
  5. Jos olisi niin, että et keksi nyt saman tien ainuttakaan itsellesi tyypillistä selitystä, tarkkaile tulevina päivinä itseäsi tässä tilanteessa ja erityisesti sitä, kuinka halukkaasti aloitat tekemisen. Tarkkaile, selitätkö joskus jotenkin itsellesi, miksi et ylipäätään haluaisi tehdä jotain asiaa.
  6. Kiinnitä tulevien kahden viikon aikana huomiota siihen, millä tavoin motivoit itseäsi erilaisiin tilanteisiin ja tehtäviin! Pyri koko ajan enemmän ja enemmän tekemään niitä asioita ja niillä tavoilla, jotka auttavat sinua toimimaan tavoitteidesi suunnassa, olemaan hyvällä tuulella ja nauttimaan tekemisestäsi!
  7. Kun sinusta tuntuu vaikealta aloittaa jonkin tehtävän tekemistä työssäsi, urheillessasi, kuntoillessasi, opiskellessasi, tai harjoitellessasi, kokeile nopeasti selittää itsellesi mahdollisimman monella tavalla, mitä hyötyä asian tekemisestä sinulle kuitenkin on tai voi olla – nyt tai tulevaisuudessa! Tarkkaile, helpottaako tämä toimeen ryhtymistä. (Yleensä helpottaa, koska ihmisen on paljon helpompi tehdä sellaisia asioita, joista hän kokee jotenkin hyötyvänsä).
  8. Toki aina, jos olet oikeasti loukkaantunut, sairas tai yliväsynyt, sinun ei pidä rasittaa itseäsi

NÄIN KÄYNNISTÄT OMAT TREENISI HE FYSION FYSIIKKAVALMENTAJIEN JA PERSONAL TRAINEREIDEN KANSSA

HE FYSION fysiikkavalmennus ja personal training -palvelut ovat tarjolla pääasiassa Kampin toimipisteessä, jossa meillä on oma treenisali.

Valmentajien ja trainereiden osaamista voit toki hyödyntää myös omalla salillasi (jos sallitua salin puolesta) tai HE FYSION kumppanisaleilla. Myös etävalmennussuhteet ovat mahdollisia.

Järkevin tapa valmennussuhteen käynnistämiselle lähtee liikkeelle maksuttoman etäkonsultaation kautta.

Klikkaa alla olevaa painiketta ja varaa oma aikasi. Olemme sinuun yhteydessä sovittuna ajankohtana!

#fysiikkavalmennus #ptkamppi #personaltraining #hierontahelsinki #pthelsinki #pthakaniemi

Ajankohtaista

Nuoren urheilijan selkärangan rasitusmurtuma - Miten syntyy? Miten kuntoutetaan? Miten ennaltaehkäistään?

Tänä päivänä urheiluseuroissa liikunnan ja kilpaurheilun osuus kasvaa ja samanaikaisesti

nuorten vapaa-ajan liikkuminen ja liikunnan kokonaismäärät vähentyvät. Tämä lisää merkittävästi rasitusvammojen riskiä, jotka käsittävätkin nykyään melkein puolet lasten ja nuorten liikuntavammoista.


Näihin rasitusvammoihin kuuluu myös viime vuosikymmenien aikana lisääntyneet selkärangan rasitusmurtumat.

Oletko luullut venyttelyn vähentävän liikunnan jälkeistä lihaskipua? HE FYSION Teemu Lagerström kumoaa myytin venyttelyn

Venyttely voi tuntua mukavalta ja se parantaa liikkuvuutta. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että liikunnan jälkeinen venyttely nopeuttaisi palautumista.

Ellan ja Jonnan ikimuistoinen ystävänpäivä

"Ystävyys on matka yhdessä kohti hyvinvointia ja onnea. Tämä on lupaus yhteisistä seikkailuista, naurusta ja tuesta. Hyvää ystävänpäivää, rakas Jonna!"

HE FYSIO on vuodesta 2010 toiminut, luotettava kuntoutus-, hieronta- ja fysiikkavalmennuspalveluiden tarjoaja. Autamme sinua pääsemään eroon turhista kiputiloista ja parantamaan yleistä terveyttään – jotta sinä voit keskittyä siihen, mitä eniten rakastat.